Jukka Hautala Kirjoituksia kulttuurin, teologian, kirkon ja koulutuksen tiimoilta. Paikallisia hahmotusyrityksiä yhteisen maailmankylän asioista.

Ab Suomi Oy:n yt-neuvottelut

Suomalainen yhteiskunta on ollut viime vuosina tilassa, jota voisi luonnehtia ”valtakunnallisiksi/valtiollisiksi yt-neuvotteluiksi”. Neuvottelujen kohteena ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin ja koulutuksen perusrakenteet. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset tekijät. Neuvotteluiden tavoitteena on laskennallisen kestävyysvajeen umpeen kurominen.

Näissä neuvotteluissa on luotu ahkerasti kriisitietoisuutta. Neuvottelut ovat kestäneet jo kovin pitkään – yli sen mikä on kohtuullista ja minkä laki sallii. Tämä synnyttää vähitellen epäluottamusta ja syö kerrytettyä luottamuspääomaa.

Hallituksella on ollut kunnianhimoisia tavoitteita. Kaikki palikat ovat olleet yhtä aikaa ilmassa. On eletty toivossa, että ne tulisivat sieltä jotakuinkin samanaikaisesti alas ja löytävät oman paikkansa. Työnantaja- valtio on asettanut tavoitteensa lakiesityksien muodossa.

Viime viikolla (11) kaatuivat sekä pitkään valmisteltu sote-ratkaisu että koulutuksen toista astetta koskeneet rakenne- ja rahoituslakiesitykset. Molempien osalta valtakunnassa on tehty (osittain usean) vuoden ajan hätäpäissään, kiireessä, paineessa – ja ilman selvää tavoitetta – selvityksiä, aiesopimuksia ja paljon muutakin. Nyt purjeet lojuvat ilman tuulta. Puhti on hetkeksi poissa. Tuulta odotellessa.

 

Mikä meni vikaan?

Palaan analogiaan yt-neuvotteluista. Niissä olennaista on työpaikalla tapahtuva yhteistoiminta. Yt-laki edellyttää työnantajan ja työyhteisön edustajien vuorovaikutusta yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Sote-valmistelun kohdalla tällaiseen yhteistoimintaan taivuttiin (liian myöhään), kun myös oppositiopuolueet sitoutettiin lain tavoitteisiin.

Toisen asteen koulutusuudistuksen suhteen tallaista yhteistoimintaa ei ollut, vaan lakiesityksiä vietiin eteenpäin härkäpäisesti toistaen Valtionvarainministeriön madonlukuja. Valtionvarainministeriö ei ole paras mahdollinen neuvonantaja sivistyksen ja koulutuksen asioissa. Tämä tiedetään kentällä ja koulutuksesta säästäminen on näkynyt jo suomalaista koulutuksen tasoa mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Uudistuksen palaset eivät pudonneet ilmasta alas kauniiseen järjestykseen. Ne ovat sekaisin ja tulevilla hallituksilla on työtä etsiä ne kaikki taas esiin.

 

Mitä tästä voisi oppia?

Seuraavan hallitus – oli se mikä tahansa – ottaa toivon mukaan opiksi edeltäjänsä kompuroinnin. Kriisitietoisuuden luomisessa Stubbin hallitus onnistui. Yhteistoiminnassa ei. Seuraavan hallituksen ensimmäisen tavoitteena pitäisi olla vahvan parlamentaarisen valmistelun – valtiollisesti hoidettujen yt-neuvottelujen – kautta synnytetty sote-ratkaisu. Tämä on ensimmäinen ja tärkein asia.

Ennen tuon ratkaisun löytymistä ei ole syytä aloittaa toisen asteen koulutuksenjärjestäjäverkon remonttia. Sote-paketti on kuntatalouksille niin merkittävä osa, että muita ratkaisuja ei pystytä kuntatasolla kestävästi tekemään ellei tuota peruspalikkaa ole asetettu sijoilleen. Koulutuksen järjestäjäverkko on mahdollista rakentaa tarkoituksenmukaiseksi vasta, kun sote-alueiden rajat on piirretty.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat