Jukka Hautala Kirjoituksia kulttuurin, teologian, kirkon ja koulutuksen tiimoilta. Paikallisia hahmotusyrityksiä yhteisen maailmankylän asioista.

Turvapaikanhakijat ja ihmisoikeudet

Venäjän ja Suomen rajalla tapahtuu nyt kummia. Ihmisiä ehti virrata Venäjän puolelta kohti rajaa ilman kontrollia ja vastuu tulijoista kaatuu Suomelle – tai Norjalle. Tanska on uudistanut turvapaikanhakijalakejaan lisäten poliisien valtuuksia takavarikoida tulijoiden omaisuutta.

Nämä pitkin kesää kehkeytyneet tapahtumat ovat vähitellen kehittymässä suuntaan, joka tuo pelottavan ajankohtaiseksi filosofi Hannah Arendtin (1906-1975) kirjan Totalitarismin synty (Vastapaino 2013) analyysin siitä, mitkä kehityspiirteet Euroopassa johtivat Natsi-Saksan ja Stalinin hirmuhallinnon syntyyn.

Lisäksi Arendtin ajatukset tuntuvat paljastavan sen, että puhe ihmisoikeuksista koskee viime kädessä vain oman maan kansalaisia. ”Valtiottomilla” ei ole kansalaisoikeuksia. Vaihtoehdoksi turvapaikanhakijoita vastaanottaville maille jää joko palauttaa henkilöt lähtömaahansa tai antaa heille kansalaisuus. Toisen maailmansodan alla molemmat vaihtoehdot jäivät toteutumatta ”valtiottomien” kohdalla. Ainoaksi ratkaisuksi perustettiin internointileirit (ja lopulta tuhoamisleirit).

Samalla se merkitsi sitä, että näiltä ihmisiltä riistettiin ihmisoikeudet. Ihmisoikeudet osoittautuivat ajan oloissa löysäksi puheeksi tai idealistiseksi unelmaksi. Käytännössä jokainen suvereeni valtio oli valmis turvaamaan vain oman maansa kansalaisten ihmisoikeudet. Ja vähitellen esimerkiksi Saksassa alettiin perua kansanalaisoikeuksia vähemmistöryhmiltä. Tämä sama ei ollut totta vain Saksassa, vaan monessa muussakin Euroopan maassa.

Arendt katsoo, että ainut keino jolla pakolaiset tai turvapaikanhakijat saattoivat saada kansalaisoikeuksia muistuttavan laillisen käsittelyn oli paradoksaalisesti se, että henkilö teki rikoksen. Silloin häntä ryhdyttiin kohtelemaan lain edellyttämällä tavalla (355).

Arendt on hyvin pessimistinen ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen vastakin: ”Uudessa tilanteessa ’ihmiskunta’ on oikeastaan ottanut aiemmin luonnolle ja historialle kuuluneen roolin. Siinä yhteydessä se merkitsisi, että ihmiskunta itse takaa oikeuden saada oikeuksia eli jokainen yksilön oikeuden kuulua ihmiskuntaan. Ei ole suinkaan varmaa, onko se mahdollista. Kansainvälisiltä organisaatioilta on parasta tarkoittavin humanitaarisin yrityksin vaadittu uusia ihmisoikeusjulistuksia, vaikka pitäisi päinvastoin ymmärtää, että ajatus ylittää kansainvälisen lain nykyrajat, sillä laki operoi yhä suvereenien valtioiden vastavuoroisin ja keskinäisin sopimuksin eikä kansankuntien yläpuolella olevaa piiriä tällä haavaa ole olemassa.” (369)

Ongelmaksi Arendt näkee paradoksaalisesti juuri sen, että ihmisoikeuksien mitta on ihminen.

 

Ihmisoikeudet tänään?

Lukiessani Arendtia en voi välttyä ajatukselta, että puhumme tänään ihmisoikeuksista ehkä liian itsestään selvänä asiana. Kun pakolaisten määrä kasvaa riittävän suureksi – tai kun Euroopan ulkorajojen valvonta jossakin pettää, tai kun Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita poliittisena välikappaleena, tai kun Dublinin sopimus lakkaa olemasta – ei ole ollenkaan vaikea kuvitella, että eurooppalaiset kansallisvaltiot alkaisivat toiminnoissaan muistuttaa Arendtin kuvaamaa sotien välistä Eurooppaa. Jäljet pelottavat.

Ihmisoikeudet eivät siis voi olla viime kädessä itsestään selviä tai ”pakottavia” noteerattaviksi. Ne ovat riippuvaisia siitä, miten joka päivä kaikissa ratkaisuissaan yksiköt, yhteisöt, kansankunta ja kansojen yhteisöt ottavat turvapaikkaa hakevia muukalaisia keskelleen. Kristillisessä perinteessä pakolaisuuden ja suojelun teema alkaa jo alkulehdiltä kun veljesmurhaa pakeneva Kain harhailee ja pelkää tulevansa tapetuksi. Hänen otsaansa Jumala piirtää kertomuksessa merkin, että kuka Kainin kohtaakin, ei saa häntä tappaa. Ihmisoikeuksia on puhuttava joka päivä auki. Ne eivät synny itsestään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän IlpoNurmenniemi1 kuva
Ilpo Nurmenniemi

Ihmisoikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle! Jotenkin tässä myös pakolaisten hyväksyminen turvapaikanhakijoina edellyttää, että jokaista kohdellaan ainutkertaisena!

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Vaikka ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, ei niiden toteutuminen ja toteuttaminen ole aina itesestäänselvää. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille myönnetään olosekelulupa eri käytännöin ja eri perustein. Turvapaikanhakijat saavat pakolaisen aseman saadessaan turvapaikan. Näiollen pakolaisten hyväksyminen turvapaikanhakijoina on väärin ajateltu.

Käyttäjän jukkathautala kuva
Jukka Hautala

Tänään YLE-Teema lähettää henkilökuvan Hannah Arendtista klo 21.50. Suosittelen. Vainojen uhrien muistopäivän kunniaksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ruotsista ehti virrata 10000 tulijaa jotka eivät näy missään tilastoissa kijaamattomina ja nämä unohdetaan täysin ilman ihmisarvoa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Jäljet pelottavat toden totta! Nykyinen turvapaikanhakijoiden virta Venäjältä saattaa olla vasta esimakua.

"Itänaapurista on valmiina lähtemään satoja tuhansia ihmisiä."

>>> http://yle.fi/uutiset/venaja_on_raottanut_porttia_...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin tärkeitä kuin molemmat ovatkin, kansalaisoikeudet on vanhempi ja pienempi asia kuin nykyiset ihmisoikeudet.

Kaikki kunnia niille Ranskan valistusmiehille ja ehkä joillekin -naisillekin, jotka käyttivät sanoja synonyymeinä, mutta YK:n Ihmisoikeuksien julistus syntyi tietenkin nimenomaan siksi, että kansalaistensa oikeuksia puolustaneet imperiumit olivat juuri käyneet toisen maailmansodan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

On perin ikävää, että ihmisoikeuksia pitää tulla vaatimaan tuhansien kilometrien päähän lähtöpaikasta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Aivan varmasti ne, jotka ovat arabimaista ja muualtakin matkustaneet Eurooppaan vaatimaan ihmisoikeuksia, ovat sitä samaa vaatineet lähtömaassaankin, mutta ovat juuri sen vuoksi ajautuneet vainotuiksi. Ei ihmisoikeus ole muuta kuin jalo periaate, jota Euroopassa ainakin toistaiseksi noudatetaan peremmin kuin jossain muualla.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Viljo, minkälaiset imisoikeudet ovat maahamme saapuneella 10000 henkilöllä joita ei ole edes kirjattu saapuneiksi ?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #9

Heillä on tasan samanlaiset ihmisoikeudet kuin absoluuttisesti kaikilla. Kansalaisoikeuksia paperittomilla tietenkään ei ole.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #10

Kansalaisoikeudet on Suomessa vuonna 1995 korvattu perusoikeuksilla, joten kansalaisoikeuksia ei ole enää kenelläkään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #11

Joo, käännetään nyt "civil rights" miten tahansa. Esimerkiksi äänioikeus kuuluu Euroopan unionin perusoikeussopimuksessa lukuun V: Kansalaisten oikeudet. Sitä pääsevät käyttämään kunnallisvaaleissa EU-kansalaiset ja eduskuntavaaleissa Suomen kansalaiset.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #9

Lukumäärähän on pelkkä huhupuhe, koska kukaan ei voi tietää, montako on jäänyt kirjaamatta. Esimerkiksi julkisen terveyskeskuksen on kuitenkin hoidettava akuutti tapaus, vaikka potilas ei puhuisi mitään kieltäkään. Muuten EIT kutsuu.

Käyttäjän JuhaHyvrinen kuva
Juha Hyvärinen

Kirjoittajalla on maailmanparantajan syndrooma, se ilmenee harhaisena todellisuuskuvana ja oman merkityksen korostamisena toisten ongelmista. Tauti on alkanut jo nuoruudessa, se on vaikeasti hoidettavissa ja on yleensä parantumaton.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

No, ainakin alustaja jaksaa olla kiinnostunut tärkeästä yleisinhimillisestä ongelmasta. Jotkut kommentoijat kärsivät pikkusieluisuuden ja henkilöön takertumisen syndroomasta.

Käyttäjän jukkathautala kuva
Jukka Hautala

Kiitos Juha analyysistasi. Näillä palstoilla sopisi asioiden riidellä mieluummin kuin ihmisten. Voitko kertoa kertoa, missä kohden todellisuuskuvani on pielessä ja missä kohden mielestäsi korostuu oma merkitykseni suhteessa toisten ongelmiin? Pääsisimme ehkä näin asioihin kiinni.

Käyttäjän JuhaHyvrinen kuva
Juha Hyvärinen

Maailmanparantajilla, joksi sinut luokittelen, on käsitys, että he voivat omalla toiminnallaan pelastaa maailman ja tehdä siitä omien haavekuviensa kaltaisen. Lisäksi he luulevat, että heidän haavemaailmansa on tekee kaikki autuaaksi. Silmänsä he sulkevat esim. Suomessa tapahtuvista islaminuskoisten törkeistä raiskauksista ja muista rikoksista. He väittävät näiden olevan yksittäistapauksia, vaikke niiden osuus väestöryhmäänsä nähden on 17 kertainen. He eivät puhu mitään pedifiliasta, mitä heidän oppi isänsä profeetta muhammed harrasti. He ensin valehtelevat itselleen ja sitten myös muille tämän kaiken. He kieltävät rotujen olemassaolon ja uskonnon vaikutuksen raiskauksiin. He kieltävät islamin tavoitteiden olevan Euroopan valloitus massamaahantunkeutumisen muodossa. He puhuvat vain sotapakolaisista, vaikka eivät tiedä kuka on vainooja ja kuka vainottu. He eivät hyväksi sitä, kun adiat sanotaan niin kuin ne ovat, vaan syyttävät totuudenpuhujaa rasistiksi. Jne.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #18

Hyvärinen on näköjään maailmanhuonontaja.

Käyttäjän jukkathautala kuva
Jukka Hautala Vastaus kommenttiin #18

Hyvä Juha, että vastasit. Siten pääsemme ainakin paremmin ymmärrykseen siitä, mistä olemme eri mieltä. Sinulla on tuossa perustelussasi nyt pitkä lista erinäisiä väitteitä (joita katsot minun edustavan). Mitkä niistä sinä löydät minun teksteistäni? Joudut siinä opastamaan minua, koska itse en näitä väitteistäsi osaa tekstistäni lukea.

Toimituksen poiminnat